Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Arvioinnin toteutus työpaikalla

Työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaara-, haitta- ja kuormitustekijät tulee työpaikalla selvittää järjestelmällisesti. Mikäli vaaroja ei voida kokonaan poistaa, arvioidaan niiden merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle ja toteutetaan toimenpiteet, joilla riski pienennetään hyväksyttävälle tasolle.

Päätös riskien arvioinnin toteuttamisesta tehdään organisaation johdossa. Johdon sitoutumista tarvitaan riittävien resurssien varmistamiseen, päätöksentekoon arvioinnin perusteella tehtävistä toimenpiteistä ja seurantaan arvioinnin jatkuvuuden varmistamiseksi.

Arvioinnin suunnittelu

Arvioinnin toteuttamisesta vastaa työnantaja. Kattavaa vaarojen selvitystyötä varten voidaan perustaa ohjausryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää ja organisoida prosessi sekä tukea sen edistymistä. Työsuojelutoimikunta vahvistettuna riittävällä asiantuntemuksella voi toimia kyseisenä ohjausryhmänä.

Henkilöstön osallistamiseen, motivoimiseen ja tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää prosessin tähtäävän työturvallisuuden varmistamiseen ja edistävän jokaisen työhyvinvointia ja jaksamista. Menetelmä voidaan valita olosuhteiden mukaisesti. Ohjausryhmälle nimetään vetäjä, joka toimii yhdyshenkilönä henkilöstön ja johdon suuntaan.

On suositeltavaa, että jokainen työntekijä pyrkii tunnistamaan omassa työssään esiintyviä vaara-, haitta- ja kuormitustekijöitä kaikissa niissä paikoissa, joissa hän työskentelee ja työtehtävissä, joita hän tekee. Arviointiin osallistuminen harjaannuttaa työntekijän tarkkailemaan työympäristön mahdollisia vaaratekijöitä ja varautumaan niihin.

Erityisriskien kuten kemiallisten tekijöiden tai koneturvallisuuteen liittyvien riskien arvioinnissa käytetään asiantuntija-apua ja yksityiskohtaisempaa arviointia. 

Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa hyödyntää erityisesti työhygieniaan ja kuormittumiseen liittyvien terveysriskien merkittävyyden arvioinnissa ja toimenpiteiden käsittelyssä.

Arviointikohteiden valinta

Kerralla tarkasteltavan arvioinnin kohteen tulee olla selkeästi rajattu ja hallittavissa oleva kokonaisuus, joka perustuu esimerkiksi esihenkilöiden vastuualueisiin. Valinnassa on hyvä myös miettiä sitä, millaisista kokonaisuuksista arviointia on tarvetta raportoida.

Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Vaara- , haitta- ja kuormitustekijät tunnistetaan selvittämällä arviointikohteessa tehtävät työt, havainnoimalla työn tekemistä ja haastattelemalla ja osallistamalla työntekijöitä. Tarkistuslistat lisäävät vaarojen ja haittojen tunnistamisen järjestelmällisyyttä.

Vaaratekijöiden tunnistamisessa tulee ottaa normaalin toiminnan lisäksi huomioon poikkeavat tilanteen kuten huolto- ja korjaustyöt, loma-ajat, työvuorot ja sijaisten ja harjoittelijoiden käyttö.

Riskien suuruuden ja merkittävyyden määrittäminen

Riskin suuruus muodostuu vaaran toteutumisen todennäköisyydestä ja vaaran aiheuttamien terveys- ja turvallisuushaittojen vakavuudesta. 

Seurausten vakavuuteen vaikuttavat:

• haitan luonne, lievä / vakava
• seurausten laajuus, montako henkilöä loukkaantuu
• haitan palautuvuus / palautumattomuus
• haitallisten vaikutusten kesto, lyhytkestoinen / pitkäkestoinen.

Tapahtuman todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä:

• haitallisen tapahtuman esiintymistiheys
• haitallisen tapahtuman kesto
• mahdollisuudet ennakoida haitallisen tapahtuman esiintyminen
• mahdollisuudet ehkäistä haitallinen tapahtuma.

Riskien hallinnan toimenpiteet

Toimenpiteitä riskien pienentämiseksi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaan:

• Vaatimusten täyttyminen: mikäli toimenpiteen avulla voidaan korjata lainsäädännön, sidosryhmien tai itse asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa esiintyneet puutteet, se toteutetaan.
• Turvallisuustason kasvu: mitä tehokkaammin toimenpiteellä saadaan pienennettyä suurimpia riskejä, sitä parempi se on.
• Vaikutusten laajuus: mitä useampaan riskiin tai useamman henkilön turvallisuuteen toimenpide vaikuttaa, sitä parempi se on.
• Toiminnan sujuvuuden lisääntyminen: mikäli toimenpiteen ansiosta työn sujuvuus lisääntyy, se kannattaa toteuttaa.

Seuranta ja raportointi

Avoin tiedottaminen ja raportointi riskien arvioinnin toteutuksesta ja sen perusteella tehdyistä toimenpiteistä on tärkeää, jotta saadaan koko henkilöstö sitoutumaan turvallisen ja terveellisen työpaikan kehittämiseen.

Johto ja esihenkilöt tarvitsevat raportteja, joiden perusteella he voivat seurata työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittymistä.

Riskien arvioinnin seurannassa on tärkeää arvioida niiden riskien suuruus, joihin toimenpiteillä on vaikutettu ja varmistaa, että toimenpiteillä on saatu aikaan suunniteltu vaikutus.

Riskien arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään seuraavissa asioissa:

• työnopastus ja perehdyttäminen
• työ- ja käyttöohjeet
• työsuojelun toimintaohjelma
• työsuojelun toimintasuunnitelmat
• työterveyshuollon toiminnan suunnittelu
• työympäristön ja työilmapiirin selvitysten suunnittelu
• työtilojen ja työprosessien muuttaminen.

Jatkuva turvallisuuden havainnointi

Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. 

Säännöllisesti toteutettavan kokoanaisvaltaisen vaarojen tunnistuksen rinnalla työpaikalla on tärkeää olla toimintatapa päivittäiseen turvallisuushavainnointiin ja vaaratilanneilmoituksiin.