Työympäristötyön erityisansiomitali ja muut työympäristötyön tunnustukset

Kuva: Mikael Ahlfors

Erityisansiomitalin myöntää työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava sosiaaliturvaministeri Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä toimivan työympäristötyön palkitsemistoimikunnan esityksestä.

Työympäristötyön erityisansiomitalin tai muun työympäristötyön tunnustuksen saajat voivat olla henkilöitä, organisaatioita tai työyhteisöjä. Ehdotuksia palkittavista voi tehdä kuka tahansa.

Vuoden 2027 työympäristötyön erityisansiomitalin haku alkaa 2.11.2026 ja päättyy 16.12.2026. Hakuilmoitus ja linkki hakulomakkeeseen julkaistaan tällä sivulla haun alkaessa.

Haun teemana on vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi työturvallisuuden kehittämisessä. Mitali ja muut työympäristötyön tunnustukset jaetaan kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaarissa 28.4.2027 Helsingissä. Mitalin ja muut tunnustukset jakaa sosiaaliturvaministeri tai hänen edustajansa.

Uusi tasavallan presidentin asetus työympäristötyön erityisansiomitalista (485/2022) tuli voimaan 1.9.2022.

Asetuksen mukaan erityisansiomitalin myöntää työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeri Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä olevan työympäristötyön palkitsemistoimikunnan esityksestä.

Palkitsemistoimikunta myöntää myös muita työympäristötyön tunnustuksia. Näiden tunnustusten muoto päätetään palkitsemisen yhteydessä.

Mitali ja muut tunnustukset myönnetään maksutta.

Työympäristötyön eritysansiomitalia voidaan käyttää virallisissa tilaisuuksissa. Erityisansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan. Mitalia seuraa omistuskirja.

Työympäristötyön erityisansiomitali 2026

Työympäristötyön erityisansiomitalin ja muun tunnustuksen saajat julkistettiin Työturvallisuuskeskuksen järjestämässä kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaarissa 28.4.2026. Sosiaaliturvaministeri luovutti erityisansiomitalin ja muut tunnustukset.

Haun teema: Työturvallisuuden johtaminen turvallisen työpäivän takaajana

Turvallisen työpäivän keskiössä on työturvallisuuden systemaattinen johtaminen, joka näkyy arjessa. Työpaikoilla, joissa työturvallisuuden johtaminen on olennainen osa johtamisen kokonaisuutta ja sen merkitys ymmärretään, työturvallisuutta kehitetään ja arvioidaan systemaattisesti. Näillä työpaikoilla on saavutettu merkittäviä parannuksia työturvallisuudessa ja työhyvinvoinnissa.

Tunnustuksen saaja voi olla niin organisaatio, työyhteisö kuin yksittäinen henkilökin. Keskeistä on aikaansaatu vaikutus joko oman työpaikan työturvallisuuteen tai vaikutus suomalaiseen työelämään laajemmin. Palkinnolla mm. kannustetaan jatkamaan ansiokasta työtä työympäristön kehittämiseksi.

Normet Oy, Iisalmen tehdas

Työympäristötyön erityisansiomitali myönnettiin Normet Oy:n Iisalmen tehtaalle, joka on kehittänyt työturvallisuuden johtamista esimerkillisesti.

Normet suunnittelee ja valmistaa raskaita ajoneuvoja vaativiin maanalaisiin rakennus-, kaivos- ja tunnelointikohteisiin. Haastavassa toimintaympäristössä turvallisuuden korkea taso edellyttää vahvaa turvallisuuskulttuuria ja koko henkilöstön sitoutumista. Tämä toteutuu Normet Oy:n Iisalmen tehtaan toiminnassa.

Tehtaan päivittäisjohtamisen malli ulottuu organisaation kaikille tasoille. Työpäivät alkavat turvallisuusasioiden käsittelyllä, ja ylin johto osallistuu turvallisuuskeskusteluihin sekä turvallisuuskävelyille.

Läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat käsitellään nopeasti, niille määritetään toimenpiteet ja tehdään juurisyyanalyysejä. Jokaiselle kehitystoimelle nimetään vastuuhenkilö.

Henkilöstön osaamista ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella, turvallisuuskävelyillä ja uusien työntekijöiden laajalla perehdyttämisohjelmalla. Työntekijät osallistuvat aktiivisesti turvallisuuden kehittämiseen ja pääsevät vaikuttamaan hankintoihin, työskentelytapoihin ja prosesseihin.

Muut työympäristötyön tunnustukset

Työympäristötyön kunniakirjat saivat seuraavat henkilöt ja tahot:

yrittäjä, työsuojelupäällikkö Miia Makkosen johtamat työyhteisöt, joita kutsutaan yhteisnimellä Karhuperhe

Karhuperhe koostuu kolmesta McDonald’s-ravintolasta. Karhuperhe on kyennyt osoittamaan osallistamisen, esimerkillä johtamisen sekä systemaattisten toimintamallien merkityksen työympäristön ja työturvallisuuden kehittämisessä.

Työturvallisuus nojaa Karhuperheessä jatkuvan seurannan ja parantamisen malliin ja työyhteisössä jokainen tietää osallistumisvastuunsa turvallisen ja terveellisen työyhteisön kannalta. ”Ihmisten turvallisuus” onkin nostettu Karhuperheen tärkeimmäksi arvoksi. Tämä näkyy arjessa muun ohessa jatkuvassa työturvallisuusperehdyttämisessä tehtävien kehittyessä sekä siinä, miten eri pisteiden turvallisuushavaintoja jaetaan ja niistä opitaan yhdessä.

Myös tunnuslukujen valossa Karhuperheen saavutukset ovat erinomaisia niin työturvallisuuden saralla kuin henkilöstön tyytyväisyydessä ja hyvinvoin osa-alueilla. Karhuperheen erityiseksi ansioksi voidaan lisäksi lukea pitkäjänteinen työ monimuotoisen työelämän edistämiseksi, nuorten ja täsmätyökykyisten työllistämiseksi sekä harjoittelumahdollisuuksien luomiseksi.

Servica Oy:n liiketoiminta-alue 3

Servica Oy:n liiketoiminta-alue 3 on kehittänyt työturvallisuuttaan merkittävästi integroimalla sen osaksi yhtiön strategiaa ja kaikkea toimintaa. Yhteistyössä yrityksen työsuojelun kanssa liiketoiminta-alueelle on luotu työturvallisuuden malli ja siihen liittyvät prosessit, jotka on otettu käyttöön erinomaisin tuloksin. Työturvallisuus on kiinteä osa muun muassa toiminnan johtamista, tiimipalavereita, toiminnan kehittämistä, laitehankintoja ja ohjeiden laadintaa. Jatkuva riskienarviointi, ennaltaehkäisevä toiminta ja muutoksiin reagoiminen muodostavat positiivisen ja kehittyvän työturvallisuuskulttuurin perustan.

Liiketoiminta-alue 3:n esimerkin pohjalta työturvallisuusjohtamisen malli on laajennettu koko yritykseen selvin myönteisin vaikutuksin. Sitoutuminen työturvallisuuteen on vahvistunut yritysjohdosta lähtien, ja turvallisuutta johdetaan systemaattisesti yhteisten prosessien mukaisesti.

Työturvallisuus on liiketoiminta-alue 3:ssa kaikkien yhteinen asia. Se on osa koko työsuhteen elinkaarta perehdytyksestä jatkuvaan kehittämiseen. Positiivinen työturvallisuuskulttuuri näkyy työturvallisuushavaintojen määrän ja erityisesti laadun kehittymisenä. Merkittävä osoitus kulttuurin vahvistumisesta on se, että työntekijät pyrkivät yhä useammin aktiivisesti poistamaan havaitsemiaan riskejä ja vikoja myös oman työnkuvansa ulkopuolella.

Servica Oy:n liiketoiminta-alue 3:n työturvallisuusjohtaminen ja sen tuloksellisuus toimivat kannustavana esimerkkinä muille organisaatioille turvallisen ja terveellisen työympäristön kehittämisessä.

turvallisuuspäällikkö, työsuojelupäällikkö Eerik Laulajainen, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Työturvallisuuspäällikkö Eerik Laulajaisen toimintaympäristössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa turvallisuus muodostuu sosiaalisesta, pedagogisesta, psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta. Laulajainen on kehittänyt määrätietoisesti turvallisuuskulttuuria sekä edistänyt työsuojelun, riskienhallinnan ja työhyvinvoinnin välisen yhteyden tunnistamista.

Hän on toiminut pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen tukipalvelujen, oppilaitosturvallisuuden ja työturvallisuuden kehittäjänä. Laulajainen on ollut keskeisesti mukana rakentamassa toisen asteen oppilaitosturvallisuutta muun muassa valmiussuunnittelun, riskienhallintasuunnitelmien ja työsuojelutoiminnan osalta. Hän on laajasti verkostoitunut, ja hänen työnsä vaikutukset näkyvät myös Tredun ulkopuolella esimerkiksi Tampereen kaupungin turvallisuusverkostoissa.

Oppilaitosympäristössä turvallisuuskulttuurin luominen ja asenteisiin vaikuttaminen on erityisen tärkeää, sillä uusia opiskelijoita aloittaa ympäri vuoden. Tämä tekee työturvallisuusosaamisen ja perehdyttämisen jatkuvasta ylläpidosta kriittistä oppilaitosturvallisuuden näkökulmasta.

Tredun positiivinen työturvallisuuskulttuuri perustuu hyvin johdettuun, ennakoivaan ja yhdessä tehtävään työturvallisuustyöhön. Laulajaisen panos systemaattisen työturvallisuustyön ja myönteisen turvallisuuskulttuurin rakentamisessa on merkittävä.