Siirry sisältöön
Etusivu
Työturvallisuuskeskus

Työn vaatimat kompetenssit

Työn vaativuus syntyy paitsi itse työstä myös työn toimintaympäristön asettamista vaatimuksista.

Mobiilista työstä on pystytty nimeämään kuusi teema-aluetta, joita kutsutaan vaativuustekijöiksi. Nämä alueet ovat:

Mobiilin työn teema-alueiden avulla voidaan tarkastella mobiilin työn piirteitä ja eri toimijoiden tehtäviä.

Matkustaminen

Työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää arvioida mahdollisuus riittävään palautumiseen ja lepoon, kun

Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä

Arvioivat keskusteluissaan

  • tulevaan ajanjaksoon (esim. ½ vuotta) sisältyvien matkapäivien määrää sekä klo 23-06 aikana matkalle lähtöjen ja paluiden määrää
  • matkapäivien ajallista kestoa
  • globaalin matkustamisen määrää ja aikaeroja matkakohteiden välillä
  • mahdollisuutta levätä
  • lentoaikoja.

Keskustelevat edellä mainittujen seikkojen kuormittavuudesta.
Sopivat matkustamisen kuormittavuutta vähentävistä toimintatavoista.

Huolehtii, että matkustamiseen liittyvät haittatekijät tunnistetaan ja niiden riskin suuruus arvioidaan työpaikan systemaattisessa vaaran arvioinnissa.

On mukana mobiilin työn työpaikkaselvityksissä sekä työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Kiinnittää huomiota öiseen aikaan matkustamista tai työskentelyä sisältäviin töihin, jolloin valvomiseen liittyy lisääntynyt virheiden vaara ja tapaturmariski väsymyksen ja tarkkaavuuden huononemisen vuoksi.

Tunnistaa palveluiden kohteena olevat matkatyötä tekevät, joilla on vähintään 50 matkapäivää vuodessa ja jotka lähtevät tai palaavat työmatkalta yöaikaan (23-06) yli 20 kertaa vuodessa.

Käy matkustamisen kuormittavuutta arvioivan keskustelun matkatyötä tekevien kanssa.

Tunnistaa ja ehkäisee ennalta matkatyön terveyshaittoja.

Ottaa puheeksi

  • matkapäivien määrän ja yöaikaisten lähtöjen ja paluiden määrän
  • mahdollisuuden levätä matkan aikana tai sen jälkeen
  • matkapäivien pituuden
  • globaalisti matkustavien kohdealueet ja niiden hajaantumisen
  • matkustamisen kohdemaassa (esim. autolla)
  • lentomatkojen pituudet ja opastuksen terveelliseen lentomatkustamiseen.

Monipaikkainen työskentely

Kun työhön sisältyy työskentelyä monissa eri paikoissa, esimerkiksi asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden tiloissa, liikennevälineissä, hotelleissa tai kahviloissa, työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on hyvä arvioida, miten erilaiset työskentelyyn käytetyt tilat sopivat siihen tarkoitukseen ja millaisia töitä niissä voi tehdä.

Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä

Pitää esihenkilön ajan tasalla omista eri paikkoihin liittyvistä työskentelyolosuhteistaan ja niihin liittyvistä haasteista.

Tutustuu erilaisiin yrityksessä annettuihin ergonomiaohjeisiin ja muihin työhön liittyviin ohjeisiin.

Pyytää tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta esihenkilöltä tai työterveyshuollolta ergonomiaohjeiden toteuttamiseen.

Arvioi eri tilanteita ja välttää työskentelyä sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät ole siihen sopivia tai turvallisia.

Suunnittelee työpäiväänsä etukäteen ja järjestää siihen jaksoja, jolloin on mahdollista työskennellä hyvissä ja tehtävän vaatimusten mukaisissa olosuhteissa.

Luo yhdessä työntekijöiden kanssa selkeät toimintaohjeet ja pelisäännöt siitä, miten on hyvä toimia erilaisissa paikoissa työskenneltäessä.

Antaa työntekijälle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, missä tiloissa hän työskentelee.

On mukana laatimassa monipaikkaiseen työhön liittyvää ohjeistusta yhteistyössä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa.

Toimii itse esimerkkinä toimintaperiaatteiden noudattamisessa.

On mukana luomassa ja kehittämässä työntekijöille helposti saatavilla olevat ohjeet, miten on suositeltavaa toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja minkälaisia työ- ja ergonomia-apuvälineitä kannattaa hankkia.

Tekee aktiivisesti yhteistyötä työterveyshuollon ja esihenkilöiden sekä eri työyhteisöjen kanssa antamalla neuvoja ja olemalla mukana kehittämässä yhteisiä toimintatapoja.

Varmistaa, että näyttöpäätetyötä koskeva direktiivi ja VNp 1405 toteutuvat mahdollisuuksien mukaan.

Selvittää työntekijöiden käyttämien tilojen työolosuhteita työpaikkaselvityksin myös päätetyöpaikan ulkopuolella.

Antaa aktiivisesti tietoa, ohjausta ja neuvontaa terveystarkastuksissa ja työpaikkaselvityksissä.

Laatii helposti saatavissa olevat ohjeet ergonomian parantamiseksi erilaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissa.

Tekee yhteistyötä työsuojeluorganisaation ja esihenkilöiden sekä eri työyhteisöjen kanssa antaen neuvontaa ja ohjausta vaihtuvien työolojen terveydellisestä merkityksestä.

On mukana uusien monitilatoimistojen suunnittelussa.

Erilaisissa kulttuureissa toimiminen

Työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää arvioida, miten kukin hallitsee erilaisten ihmisten kanssa toimimisen ja mahdollisesti vieraan kielen, jos työhön liittyy erilaisten ihmisten kohtaamista tai monikulttuurisessa toimintaympäristössä työskentelyä.

Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä

Kehittää kielitaitoaan ja tutustuu erilaisiin kulttuureihin.

Puuttuu häiriöihin vuorovaikutuksessa ja on aktiivinen työn kehittämisessä.

Kertoo esihenkilölle työhön liittyvistä kuormittavista tilanteista.

Arvioi alaisen kanssa käytävissä keskusteluissa

  • työntekijän kielenhallintaa
  • syntyykö työssä usein katkoksia ja häiriöitä (esim. erilaisten väärinkäsitysten vuoksi)
  • ohjaako organisaation työkulttuuri riittävän hyvin toimintaa
  • eri kulttuuria edustavien ihmisten synnyttämää ihmissuhdekuormitusta yksittäisen työntekijän kohdalla.

Puuttuu häiriöihin ja selvittää niitä.

Huolehtii siitä, että eri kulttuureissa toimimisesta johtuvat haittatekijät otetaan huomioon työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa sekä riskien arvioinnissa.

On mukana työpaikkaselvityksissä sekä työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.

On mukana ja aloitteellinen epäasialliseen kohteluun, häirintään ja kiusaamiseen liittyvien toimintaperiaatteiden laatimisessa.

Selvittää työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa työntekijöiden kuormittuneisuutta vieralla kielellä kommunikoinnissa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä.

Antaa aktiivisesti tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisten ihmisten kohtaamiseen liittyvästä kuormituksesta ja sen hallinnasta.

Tekee yhteistyötä esihenkilöiden ja työsuojelun kanssa epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi sekä kuormituksen hallitsemiseksi tai vähentämiseksi.

Uudella tavalla rakentuva työaika

Kun työntekijät työskentelevät muina aikoina kuin perinteisen työajan puitteissa tai työ on vallannut huomattavan osan työntekijöiden vapaa-ajasta, on hyvä arvioida jokaisen mahdollisuus riittävään työstä palautumiseen ja työajan uudenlaiseen rytmittämiseen.

Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä

Opettelee tunnistamaan itsessään ja ottaa huomioon merkit, jotka kertovat palautumisen tarpeesta (väsymys, ärtymys, unohtelu, vetäytyminen).

Huolehtii riittävästä levosta ja palautumisesta sekä muista terveellisistä elintavoista.

Arvioi esihenkilön kanssa käytävissä keskusteluissa

  • todellista viikkotuntimäärää
  • itsensä tekemää työajan seurantaa
  • vaikutusmahdollisuuksiaan työaikaan ja työaikajoustojen käyttöön
  • työajan leviämistä
  • työskentelyä eri aikavyöhykkeiden yli: määrä, toistuvuus ja kuormittavuus
  • palautumiseen käytettävän ajan riittävyyttä päivittäin töiden jälkeen, viikonloppuisin, vapaapäivinä sekä vuosilomilla.

Ottaa huomioon tavoitteiden asettamisessa liikkuvasta työskentelytavasta johtuvat ajankäyttöä muuttavat tekijät.

On luomassa työyhteisön yhteisiä toimintatapoja

  • soittojen ja tekstiviestien ajoittaminen sekä toivottu vasteaika
  • kokousten ajankohdat
  • sähköpostien lähettäminen sekä niihin vastaaminen
  • vapaa- ja loma-aikojen rauhoittaminen sähköposteista ja muista työhön liittyvistä velvotteista
  • riittävästä resurssoinnista huolehtiminen

Ohjaa omalla esimerkillään palautumisesta huolehtimisesta.

Tukee työaikakulttuuria, jossa ei ihannoida ylipitkiä ja tauottomia työpäiviä tai töiden viemistä kotiin.

Tukee työntekijöiden mahdollisuutta säädellä työaikojaan ja mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa.

Painottaa ohjeistuksessaan, että väsyneenä (esim. myöhäisen matkalta paluun jälkeen) ei ole toivottua tulla töihin.

Ottaa työyhteisössä säännöllisesti puheeksi palautumisen ja työajan hallinnan merkityksen, jotta palautumisen vaikeudet tunnistettaisiin ajoissa.

Huolehtii siitä, että uudella tavalla rakentuva työaika ja palautuminen otetaan huomioon työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa sekä riskien arvioinnissa.

On mukana työkykyä ylläpitävässä toiminnassa palautumista edistävien toimintapojen kehittämisessä.

Seuraa yrityksen työaikalainalaisten henkilöiden ylityömääriä.

Laatii ohjeet miten tunnistaa, saattaa tietoon ja reagoida kuormitusoireisiin.

Pyrkii tunnistamaan työntekijöiden palautumisen vaikeudet ajoissa.

Antaa tietoja, ohjausta ja neuvontaa riittävästä sekä ajallisesta että sisällöllisestä palautumisesta sekä niiden merkityksestä terveyteen.

Antaa tietoa ja neuvontaa riittävästä unesta ja sen merkityksestä terveyteen.

Ohjaa erilaisia työn tauotustapoja sekä elpymisaikojen sisällyttämistä pitkiin työpäiviin ja rentoutusmenetelmien käyttöä.

Kannustaa monipuoliseen, ajatukset työstä irrottavaan ja työntekijälle mieluisaan vaapa-ajan viettoon sekä liikuntaan.

Tukee esihenkilöitä työaikaan liittyvien terveellisten toimintatapojen kehittämisessä.

Projektimainen työ

Työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on hyvä arvioida projektien lukumäärän ja niiden sisältämän työmäärän sekä ihmissuhdekuormituksen hallintaa, kun työntekijät tekevät töitä useassa eri projektissa yhtaikaa tai peräkkäin.

Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä

  • havainnoi oman työhyvinvointinsa tilaa ja kokonaiskuormitustaan
  • pyytää tarvittaessa apua ja tukea esihenkilöltään ja/tai työtoveriltaan
  • pitää omalta osaltaan huolta projektityön hallinnasta ja osaamisesta
  • on aloitteellinen työn kehittämisessä.

Arvioi alaisten kanssa käytävissä keskusteluissa

  • yhtaikaa käynnissä olevien projektien määrän hallintaa
  • uusien projektien, joissa on mukana uudet yhteistyökumppanit, määrää vuodessa
  • työntekijän kokeman ihmissuhdekuormituksen hallintaa
  • uusien projektien alkamisen ja päättämisen hallintaa siten, että niihin sisältyvien ihmissuhteiden ja uuden yhteisön kehittämiseen sekä yhteistyön päättämiseen jää aikaa
  • ammatillisen osaamisen tasoa suhteessa projektityön vaatimuksiin sekä koulutuksen ja perehdytyksen tarvetta.

Huolehtii siitä, että työn vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa sekä riskien arvioinnissa otetaan huomioon työn projektimaisuudesta syntyvät kuormitustekijät.

On mukana työpaikkaselvityksissä sekä työsuojelun ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Laatii ohjeet työntekijöille ja esihenkilöille, miten tunnistaa, saattaa tietoon ja reagoida kuormitusoireisiin.

Seuraa yrityksen työaikalainalaisten henkilöiden ylityömäärää.

Tunnistaa ne asiakkaat, joiden työ on projektimaista.

Antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta projektimaiseen työhön liittyvistä kuormitustekijöistä ja niiden hallinnasta joko työyhteisölle tai yksittäiselle työntekijälle ja ottaa esille

  • yhtaikaa käynnissä olevien projektien määrän
  • uusien projektien määrän
  • ihmissuhdekuormituksen hallinnan
  • työn vaatimusten ja hallinnan tasapainon.

Tukee esihenkilöitä projektityön kuormitustekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa.

Välittynyt vuorovaikutus ja yhteistyö

Kun työhön sisältyy tietoteknisten laitteiden esimerkiksi kannettavan tietokoneen, matkapuhelimen tai videoneuvottelulaitteiden avulla tehtävää yhteistyötä, työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta on hyvä arvioida, miten laitteet sopivat erilaisiin tehtäviin ja hallitsevatko työntekijät niiden käytön.

Eri toimijoiden tehtävät työhyvinvoinnin edistämisessä

Huolehtii, että hänellä on käytössään mobiilin työhönsä soveltuvat ja ergonomisesti hyvät laitteet, yhteydet ja ohjelmat.

Varmistaa, että hallitsee mobiililaitteiden ja -ohjelmien käytön erilaisissa tilanteissa.

Noudattaa mobiililaitteiden käytössä turvallisuusmääräyksiä (esimerkiksi mobiililaitteiden käyttö ajon aikana).

Varmistaa, että tietää hyvin tuen saannin mahdollisuudet ongelmatilanteissa.

Suunnittelee mahdollisuuksien mukaan etukäteen, mitä virtuaalityötehtäviä tekee missäkin paikoissa.

Huolehtii yhdessä ICT-tukiapalveluiden kanssa, että työntekijällä on työhönsä soveltuvat ja ergonomisesti hyvät laitteet, yhteydet ja ohjelmat.

Varmistaa, että työntekijä osaa laitteiden käytön samoin kuin yhteyksien ja ohjelmien toimintakuntoon saattamisen.

Huolehtii, että työntekijä saa riittävästi virtuaalityötään koskevaa valmennusta.

Varmistaa osaltaan, että työntekijä noudattaa turvallisuusmääräyksiä mobiililaitteiden käyttötilanteissa.

Huolehtii, että työntekijä saa riittävästi tukea ongelmatilanteissa.

Seuraa työyhteisön ja tiimien yhteistyön sujuvuutta ja huolehtii siitä, ettei kukaan työntekijä eristäydy työyhteisöstä.

Varmistaa, että näyttöpäätetyötä koskeva direktiivi ja VNp 1405 toteutuvat mahdollisuuksien mukaan.

Varmistaa, että työntekijä osaa rakentaa itselleen mahdollisimman terveellisiä ja turvallisia virtuaalityöhön soveltuvia työpisteitä ja -tilanteita.

Varmistaa, että työntekijä ja esihenkilö ovat keskustelleet (esimerkiksi perehdytyksen yhteydessä) mobiililaitteiden käyttöön liittyvistä turvallisuusmääräyksistä.

Seuraa työyhteisön ja tiimien yhteistyön sujuvuutta ja huolehtii siitä, ettei kukaan työntekijä eristäydy työyhteisöstä.

Laatii ohjeita ja toimintatapoja tilanteisiin, joissa virtuaalikommunikointi aiheuttaa konfliktitilanteita.

Tukee työntekijöitä ja esihenkilöitä hankkimaan mobiililaitteita ja niiden käyttöä koskevaa ajanmukaista teknistä tietoa ja ergonomiatietoa sekä kommunikaatiotilanteiden hallinnan osaamista.

Ohjaa ja neuvoo näyttöpäätetyötä koskevan direktiivin ja VNp 1405:n soveltamisessa mobiilityössä.

Laatii helposti saavutettavissa olevat ergonomiaohjeet, joissa on huomioitu myös mobiililaitteiden käyttö erilaisissa tilanteissa.

Ohjaa ja neuvoo työntekijöitä ja esihenkilöitä varmistamaan, että mobiililaitteiden käyttötilanteet ovat turvallisia ja terveellisiä.

Julkaisija:
Työturvallisuuskeskus
Sisältö:
Maritta Antola, Petteri Hyttinen, Erika Kähärä, Lotta Savinko, Johanna Koroma, Ursula Hyrkkänen, Päivi Rauramo
Toimialat:
Kaikille aloille yhteiset aiheet
Aiheet:
monimuotoisuus monipaikkainen työ palautuminen työaika työhyvinvointi työkuormitus työmatka työsuojelun yhteistoiminta viestintä ja vuorovaikutus
Julkaisumuodot:
Digijulkaisu
Kielet:
suomi