Onko työpaikkasi varautunut akkubuumiin? Kolme tärkeää pointtia jokaiselle työpaikalle

Akkujen ja paristojen käyttö työpaikoilla on nykyään yhtä arkista kuin sähköpostien lukeminen tai kahvin juonti, ja pääosin yhtä turvallista. Tästä huolimatta erilaiset onnettomuudet ja vahingot ovat kuitenkin lisääntyneet huimaa vauhtia, ja ne ovat viikoittainen uutisoinnin aihe mediassa. Kaikkia vahinkoja ei edes raportoida.
Ympäristöministeriö arvioi akkujen ja paristojen määrän kasvavan vuoteen 2030 mennessä jopa 14-kertaiseksi, joten asiaan on syytä kiinnittää huomiota jokaisella työpaikalla ennaltaehkäisevästi niin, etteivät myös vahingot ja onnettomuudet kasva samaa tahtia.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin tapaan nostan esille kolme tärkeää pointtia. Niiden avulla akkuturvallisuus otetaan haltuun työpaikoilla ennaltaehkäisevästi.
1. Tunne akkusi – dokumentointi on turvallisuuden perusta
Akkukemiat kehittyvät ja akkujen energiatehokkuus kasvaa nopeasti. Kehitys on tuonut mukanaan myös uusia vaaroja ja riskejä, jotka pitää tunnistaa työpaikoilla. Työpaikalla vaarojen tunnistamisesta ja riskien arvioinnista vastaa työnantaja.
Kemikaalien osalta työpaikkoja velvoitetaan pitämään kemikaaliluetteloa, jossa käytettävät tuotteet luetteloidaan ja niiden vaaroista kerrotaan esimerkiksi H-lausekkeiden ja vaaramerkkien avulla. Näin dokumentoidaan tietoa niihin liittyvistä vaaroista riskienhallinnan tueksi.
Paristojen ja akkujen osalta luettelointivelvoitetta ei ole kirjattu. Jotta työpaikka voi osoittaa tunnistaneensa niihin liittyvät vaarat, on ne kuitenkin dokumentoitava jollain tavalla velvollisuuden täyttämisen osoittamiseksi.
Miten toimia?
- Luo akku- ja paristoluettelo. Tiedä, mitä ja minkälaisia laitteita teillä on, missä niitä ladataan ja kuka niistä vastaa.
- Hyödynnä valmiita työkaluja. Työturvallisuuskeskus on kehittänyt akkuturvallisuushankkeessaan uuden akku- ja paristoluettelomallin, jota voi käyttää sellaisenaan tai soveltaa oman työpaikan tarpeisiin.
- Ohjeista ja opasta. Ajatuksena on tunnistaa, missä ja mitä akku- ja paristokäyttöisiä tai -varmennettuja laitteita työpaikalla käytetään, minkälaisia vaaroja niihin liittyy, missä ja kuinka niitä ladataan turvallisesti sekä tarjota pohja myös asianmukaiselle lajittelulle kemioiden tunnistamisen kautta turvalliselle kierrätykselle. Kun nämä tiedetään, voidaan työpaikalla huolehtia tarvittavista toimintaohjeistuksista, altistumisen ennaltaehkäisystä eri tilanteissa, perehdyttämisestä, työnopastuksesta sekä poikkeaviin tilanteisiin varautumisesta mm. pelastussuunnitelman osana.
2. Turvallisuus on yhteispeliä myös yhteisillä työpaikoilla
Yhteisellä työpaikalla muiden tuomat laitteet voivat aiheuttaa riskejä itselle ja muille. Työturvallisuuslaki velvoittaa osapuolia yhteistyöhön (§49 – 50), mikä tarkoittaa käytännössä myös yhteistä sopimista akkuturvallisuudesta.
Luetteloimalla yhteiselle työpaikalle tuotavat akut ja sopimalla latauspaikoista varmistetaan, ettei kukaan jätä ”tikittävää aikapommia” valvomatta väärään paikkaan. Akku- ja paristoluetteloon sisältyy myös valmis luettelomalli yhteisellä työpaikalla työskenteleville. Luetteloon voidaan listata yhteiselle työpaikalle tuotavat akut ja paristot sekä niitä sisältävät laitteet ja työvälineet. Samalla voidaan sopia yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän tahon kanssa turvallisista käytännöistä akkujen ja paristojen turvallisen säilyttämisen ja lataamisen suhteen.
Luettelo tarjoaa selkeän tavan viestiä muille toimijoille työpaikalle tuotavista vaaroista ja luo perustan toimivalle turvallisuusyhteistyölle akkuturvallisuuden osalta.
3. Vastuullisuus alkaa jo ennen hankintaa
Työpaikan toimintatapojen on hyvä vastata jo nyt jatkossa kiristyviin lajittelu- ja kierrätysvaatimuksiin. Pääosin kaikki akut ja paristot ovat vaarallista jätettä, jota koskee myös selvilläolovelvollisuus (Jätelaki §12). Akkuasetus edellyttää paristojen ja akkujen materiaalien kierrätysasteen merkittävää nostamista vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii työpaikoilta entistä parempaa osaamista ja hallintaa akkujen ja paristojen kemiasta sekä niiden mukanaan tuomista vaaroista ja riskeistä.
Työpaikka voi jo hankintavaiheessa vaikuttaa siihen, että hankinnat keskitetään mahdollisuuksien mukaan helposti vaihdettaviin, kierrätettäviin ja hyödynnettäviin mahdollisimman turvallisiin tuotteisiin. Myös akkujen laatuun, käyttöikään ja latausturvallisuuteen voidaan vaikuttaa fiksuilla valinnoilla.
Vastuullisesti ja ennaltaehkäisevästi toimiva työpaikka edistää turvallisuutta käytön ja kierrätyksen eri vaiheissa sekä edistää kiertotalouden toteutumista ja kestävää kehitystä luonnonvarojen järkevässä käytössä.
Tukea työpaikkojen akkuturvallisuuteen
Akkuturvallisuus.fi‑sivustolta löytyy maksutta työpaikkojen käyttöön muun muassa:
- Akkuturvallisuus osaksi riskinarviointia -lyhytkoulutus verkossa
- akkuturvallisuuden muokattava tarkistuslista työpaikoille
- muokattavan akku- ja paristoluettelo
- pikaohje vioittuneen akun tai pariston kanssa toimimiseen
- paljon täydentyvää ja ajankohtaista tietoa akkujen ja paristojen koko elinkaaren ajalta
Vinkki: Tulosta todistus koulutuksen suorittamisesta. Tämä koulutus on monella työpaikalla jo osa perehdytystä paristo- ja akkuturvallisuuteen.
Ottakaa työpaikalla koppi akkuturvallisuudesta ennakoiden ja vahinkoja ennaltaehkäisten – nyt siihen on malleja ja työkaluja tarjolla!
Syksyllä 2026 tulemme tarjoamaan aiheesta myös koulutusta, joten pysy kuulolla ja seuraa Työturvallisuuskeskuksen viestintää sekä akkuturvallisuus.fi-sivustoa.
Ennakointi on parasta riskienhallintaa. Onko työpaikkasi jo valmis?
Kirjoittaja