Työstä palautumisen ongelmien ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää enemmän huomiota
Suomenmaa haastatteli 21.2.2026(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijaa Anniina Virtasta, jonka mukaan jopa neljäsosa työikäisistä suomalaisista on joko uupuneita tai vaarassa uupua. Tämä kertoo siitä, että palautumiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Jokainen varmasti tietää, että ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa panostaa. Sen sijaan ei ole aina yhtä selvää, mitä nämä toimet voisivat käytännössä olla omalla työpaikalla. Kuormitus voi olla työstä ja työympäristöstä riippuen joko fyysistä, psykososiaalista, kognitiivista tai eettistä. Usein kyse on useamman erilaisen kuormituksen yhdistelmästä, ja kokemus kuormituksesta on aina myös yksilöllistä.
Haitallisen kuormituksen vähentäminen alkaa kuormitustekijöiden tunnistamisesta. Tämä sisältyy työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen. Tunnistamistyö on tärkeää toteuttaa siten, että jokainen työyhteisön jäsen saa aidon mahdollisuuden vaikuttaa. Kannustan käyttämään aikaa siihen, että tunnistatte teidän työpaikallenne sopivat keinot, jolla hiljaisempienkin ääni saadaan kuuluville. Tämä työ kannattaa sen vuoksi, että haitallinen kuormittuminen on harvoin yksilötason ongelma, vaan haitallisen kuormituksen ”pommi” saattaa muhia koko työyhteisön tasolla.
Painotan työpaikan tasolla tehtävää tunnistamistyötä myös sen vuoksi, että usein yksilön kuormittumisen vähentämiseksi tehdyt toimet ovat niitä toimia, joita olisi tärkeää tehdä ennakoinnin nimissä koko henkilöstön hyväksi. Laadukkaasti toteutetun haitallisen kuormittumisen lähteiden tunnistaminen on toimenpide, jonka avulla voidaan tunnistaa asiat, joita kehittämällä tuetaan paitsi yksilöitä, myös koko työyhteisöä.
Ennakoivat toimet, kuten esimerkiksi fyysistä kuormitusta vähentävät apuvälineet, taukojen mahdollistaminen, keskittymisrauhaa tukevat järjestelyt, työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen sekä väkivallan uhkaa vähentävän toiminnan kehittäminen kannattaa tehdä suoraan työpaikkatasolla. Sama pätee ihan kaikkeen haitallista kuormittumista ennaltaehkäisevään toimintaan, sillä tällaisesta kehittämistyöstä hyötyvät ihan kaikki.
Hyväntahtoiset ohjeet huolehtia omasta palautumisesta vapaa-ajalla eivät ratkaise ongelmaa, jos työn tai työympäristön kuormituksen lähteitä ei tunnisteta samanaikaisesti. Omat toimet palautumisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi yhdistettynä työpaikalla aktiivisesti tehtäviin kuormitusta vähentäviin muutoksiin työhön ja työympäristöön tuottavat parhaan tuloksen.
Kirjoittaja
