Paperialan ammattilaiset kokoontuivat työturvallisuuden ajankohtaispäiville
Työturvallisuuskeskuksen työalatoimikunnat kehittävät työpaikkojen turvallisuutta ja hyvinvointia toimialakohtaisesti. Ne muodostuvat sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista sekä asiantuntijajäsenistä, jotta työturvallisuutta edistetään yhteistoiminnassa. Vuotuinen ajankohtaispäivä on Paperiteollisuuden työalatoimikunnan yksi keskeisimmistä keinoista viedä ajantasaista työturvallisuustietoa työpaikoille.
”Ajankohtaispäivän tärkein tavoite on lisätä tietoisuutta. Päivän puheenvuorot herättelevät kuulijoita pohtimaan, miten heidän työpaikallaan suhtaudutaan käsiteltäviin teemoihin ja miten niihin on varauduttu. Kun tietoisuus kasvaa, myös työturvallisuuskulttuuri vahvistuu,” kertoo työalatoimikunnan puheenjohtaja Paavo Honkanen Metsäteollisuus ry:stä.
Uutta tutkimusta tuotannon toimisto- ja valvomotiloista
Päivän luennot aloitti Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija ja Paperiteollisuuden työalatoimikunnan asiantuntijajäsen Tuula Liukkonen. Hän esitteli TUTOVA-hankkeen tuloksia, jossa tutkittiin tuotantolaitosten toimisto- ja valvomotilojen sisäympäristöolosuhteita vuosien 2023–2025 aikana. Tutkijat kartoittivat 14 toimistorakennusta ja 21 valvomoa sellu-, saha- ja metalliteollisuuden tuotantolaitoksissa. Lisäksi tutkimukseen kuului haastatteluja ja kysely, johon vastasi 538 valvomo- ja toimistotyöntekijää.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että metsä- ja metalliteollisuuden toimistoissa ja valvomoissa esiintyy sekä rakennuksesta että tuotannosta peräisin olevia sisäympäristön laatua heikentäviä tekijöitä, kuten melua, tärinää, lämpötilan vaihteluita, pölyä ja hajua. Havaintoihin ei kuitenkaan todettu liittyvän sairastumisen vaaraa, mutta ne voivat vaikuttaa työhyvinvointiin. Tutkimuksessa tultiin tulokseen, että toimenpiteitä toimistojen ja valvomoiden sisäympäristön kehittämiseksi tarvitaan. Lisäksi on kehitettävää rakennusten ylläpidossa, sisäilmaprosessien ja vastuiden selkiyttämisessä sekä viestinnässä. Hankkeesta tullaan kirjoittamaan tieteellinen artikkeli, sillä aiheesta ei ole riittävästi aiempaa tutkimusta. Tarkemmin TUTOVA:sta voi lukea TTL:n sivuilta.(siirryt toiseen palveluun)
Akkuturvallisuus koskettaa kaikkia toimialoja
Ajankohtaispäivässä tutustuttiin myös Työturvallisuuskeskuksen kahteen kärkihankkeeseen. Ensin erityisasiantuntija Petri Pakkanen herätteli kuulijoita akkujen ja paristojen turvallisuuteen kertomalla akkuturvallisuushankkeesta. Hanke on saanut alkunsa kemianteollisuuden ja teknologia-alojen työalatoimikunnissa erityisesti akkujen valmistuksen ja elinkaaren lähtökohdista. Pian kuitenkin huomattiin, että työturvallisuusnäkökulmat korostuvat myös akkujen käyttäjillä – eli ihan kaikilla toimialoilla.
”Akkujen kehitys on nopeaa; niiden koot pienenevät, tehot kasvavat ja kemia muuttuu. Valvomattomia, itsenäisesti toimivia akkukäyttöisiä laitteita on yhä enemmän. Myös uudet sähköisen liikkumisen välineet, joita käytetään ja säilytetään työpaikalla, ovat yleistyneet. Samaan aikaan akkupalojen ja akkuihin liittyvien onnettomuuksien määrä on kasvussa. Kaikki tämä asettaa uusia vaatimuksia ja osaamistarpeita työpaikoille”, kertoi Petri Pakkanen.
Työpaikoille tarvitaan esimerkiksi ohjeita akkujen turvalliseen lataamiseen, säilytykseen ja onnettomuustilanteissa toimimiseen.
”Akkuturvallisuus-hankkeessa tullaan kokoamaan hajallaan oleva tieto yhteen paikkaan, mitä varten tullaan perustamaan uusi akkuturvallisuus.fi-sivusto”, Pakkanen kertoi hankkeen näkymistä.
Toiminnalliset riippuvuudet mukaan päihdeohjelmiin
Työturvallisuuskeskuksen toinen kärkihanke pureutuu toiminnallisiin riippuvuuksiin, joista puhui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Sari Castrén. Toiminnalliset riippuvuudet ovat vielä monille tuntematon käsite, joten Castrénin aloitti esityksensä perusteista. Kaikille on tuttua, että päihderiippuvuudet voivat aiheuttaa työturvallisuusriskejä, mutta monille uutta oli, että myös toimintaan voi syntyä vastaavanlainen riippuvuus. Yleisimpiä toiminnallisten riippuvuuksien kohteita ovat raha- ja digipelaaminen, sosiaalinen media sekä nettiporno ja -shoppailu.
”Kännykkään ei kenelläkään muodostu riippuvuutta, vaan siihen, mitä sillä tehdään. Toiminnallisissa riippuvuuksissa mielihyväjärjestelmä aktivoituu kuten päihteitä käytettäessä. Riippuvuus on aivojen sairaus, ja puhutaan riippuvuushäiriöstä silloin kun toiminta jatkuu haitoista huolimatta”, Castrén kertoi.
Toiminnallisia riippuvuuksia on vaikea havainnoida, sillä esimerkiksi rahapeliriippuvuus näkyy harvoin päällepäin. Niillä voi olla kuitenkin vakavia vaikutuksia työpaikoille, esimerkiksi työtehon laskuna, tapaturmien kasvuna ja jopa taloudellisina väärinkäytöksinä. Puheenvuoro kirvoitti paljon keskustelua yleisön keskuudessa ja yleisesti todettiin, että työpaikoille tarvitaan lisää tukea ja työkaluja esimerkiksi päihdeohjelmien päivittämiseen.
Katsaus koneturvallisuuslainsäädäntöön
Koneturvallisuuslainsäädännön monimutkaista kokonaisuutta saapui selventämään Aluehallintoviraston ylitarkastaja Teemu Lukkari. Työkäytössä olevien koneiden käyttöä ja valmistusta säätelee sekä työturvallisuuslaki, valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta sekä EU:n konedirektiivi, jota toimeenpannaan lailla eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta.
Kattavassa lainsäädännössä määritellään yksityiskohtaisesti koneisiin liittyvät vastuut ja velvoitteet. Laitteen valmistajan vastuulla on, että se täyttää olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Työnantajalla puolestaan on velvollisuus varmistua asiasta ostaessaan laitetta. Työntekijä taas vastaa, että käyttää laitetta ohjeiden mukaisesti ja että hän ilmoittaa mahdollisista vioista. Tarkkana tulee olla, jos laitteisiin tehdään muutoksia, tai jos niitä myydään eteenpäin. Silloin työnantajaan kohdistuu uusia vastuita.
”Jos laite myydään eteenpäin, vastaa myyjä, että mukana tulee vaatimustenmukaisuusvakuutus. Jos puolestaan laitteeseen tehdään muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttavat sen turvallisuuteen, muuttuu omistaja eli työnantaja myös laitteen valmistajaksi. Valmistajan vastuulla on, että laite täyttää EU:n olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja muun muassa on CE-merkitty”, opasti Lukkari.
Lisäksi työnantajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja arvioitava työvälineen turvallisuutta, erityisesti tuotannon ja työmenetelmien muutosten yhteydessä. Työväline on pidettävä turvallisena säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla.
Lopuksi Lukkari kertoi uudesta EU:n koneasetuksesta, joka astuu voimaan 20.1.2027. Uudessa asetuksessa on muun muassa huomioitu uusia teknologioita ja asetettu uusia vaatimuksia tekoälyn käytölle turvatoiminnoissa, digitaalisille turvakomponenteille ja kyberturvallisuuden vaatimuksille niissä tapauksissa, joissa laite on yhteydessä verkkoon.
Yhteistyötä yli toimialarajojen
Paperiteollisuuden ajankohtaispäivään oli tänä vuonna kutsuttu mukaan myös graafisen alan väkeä, sillä aloilla on paljon yhtymäkohtia toisiinsa. Yhteistyö on avainasemassa, kun tavoitteena on parantaa työturvallisuutta, kehittää uusia tuotteita ja tehdä innovaatioita.
”Yhteistyöllä ja toisiltamme oppimalla voimme rakentaa turvallisempaa huomista”, totesi Työturvallisuuskeskuksen Teollisuusryhmän sihteeri, johtava asiantuntija Markku Tolvanen.
Teksti ja kuvat: Outi Heistman
Lisätietoja
