Työturvallisuuskeskuksen blogi

7.5.2018 12.00

Hyvinvoinnin laskutaito

Taas on se aika vuodesta, kun ylioppilastutkintolautakunta jakaa arvosanoja laskutaidosta. Millaista laskutaitoa tarvitsemme työpaikoilla, kun pohdimme ja perustelemme työturvallisuuden tai -hyvinvoinnin edistämisen hyötyä? Voidaanko näitä aiheita lähestyä numeroin ja kaavoin - matematiikan keinoin?

Kyllä voidaan. Tutkimusjohtaja Marko Kesti Lapin yliopistosta on kehittänyt laskutavan, jonka avulla pystytään laskemaan työelämän laadun vaikutus teholliseen työaikaan ja liiketulokseen. Työelämän laadun osatekijät ovat Kestin mukaan turvallisuus, yhteistyö ja osaaminen sekä luovuus. Näihin osatekijöihin vaikuttamalla vaikutamme liiketulokseen. Turvallisuus on kaavassa muita painavammassa roolissa.

Henkilöstötuottavuuden tutkija ja kehittäjä Ossi Aura esittää laskukaavan, jossa henkilöstötuottavuus on osaamisen, motivaation ja työkyvyn tulo. Mitä tahansa osatekijää parantamalla voimme nostaa henkilöstötuottavuutta.

Molemmissa laskutavoissa työhyvinvointi ja tuottavuus linkittyvät toisiinsa.

Työturvallisuuskeskuksen koulutuksissa kysymme osallistujilta, tuntevatko he työpaikkansa sairauspoissaolojen määrän lisäksi niiden aiheuttamat kustannukset. Ne pystytään laskemaan, kun tiedetään henkilöstömäärä, poissaolopäivän hinta ja sairauspoissaoloprosentti tai -päivien lukumäärä. Sairauspäivän hinta vaihtelee suurestikin työtehtävän, mahdollisen sijaistarpeen tai ylitöiden, tuotannon viivästymisen tai asiakassuhteille aiheutuvan haitan myötä. Paljon käytetty keskihinta on 350 euroa, mutta helposti todellinen hinta on tuota korkeampi. Yleisesti arvioidaan, että kustannukset ovat jopa kolme kertaa suuremmat kuin sairausajalta maksettu palkka.  

Kysymme myös, tuntevatko työpaikat työtapaturmiensa aiheuttamat kustannukset. Myös tapaturmien kokonaiskustannus on paljon muutakin kuin mahdollinen poissaolonpäivän hinta. Vakavissa työtapaturmissa lisäkustannusta aiheuttavat myös niiden tutkintaan kuluva aika.

Jos sairastaminen tai tapaturma johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, silloin puhumme kertaluokkaa isommista euroista. Tässä kysymme, tietävätkö työpaikat työkyvyttömyyseläkkeitten tai -tapaturmien kustannusvastuunsa ja vaikutukset vakuutusmaksuihin. Työkyvyttömyyden kustannuksiin kannattaa pureutua yhdessä oman työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön kanssa ja vastaavasti tapaturmavakuutusmaksuihin oman tapaturmavakuutusyhtiön kanssa.

Kustannustietoisuutta voi lisätä laskureilla, josta esimerkkinä Varman poissaolokustannuslaskuri sekä Työterveyslaitoksen Piku-tapaturmakustannuslaskuri.

Työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin laskutaito ei aina ole monimutkaista: työkyvyttömyyttä ja tapaturmia ehkäisemällä saamme viivan alle tulosta. Uutisvirrasta on ilo löytää työpaikkaesimerkkejä, joissa työhyvinvoinnin kehittämisen on tuottanut taloudellista tulosta.

Joensuun kaupunki palkittiin Sitran Työelämä 2017 -palkinnolla. Siellä tartuttiin tarmolla sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyskustannuksiin. Asetettiin tavoite ja esimiehet sekä koko henkilöstö sitoutettiin yhteiseen ideointiin ja kehittämiseen koulutuksilla ja aktiivisella viestinnällä. Työn tuloksena työkyvyttömyyskustannukset saatiin alhaisimmalle tasolle suurten kaupunkien joukossa.

Vaasan Oy:n Vantaan leipomon resepti oli henkilöstön osallistaminen työmenetelmien kehittämiseen. Leipomossa onnistuttiin puolittamaan alle 30 päivän sairauspoissaolot ja pitkiltä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamilta poissaoloilta vältyttiin tykkänään kehittämishankkeen aikana. 

Tuore esimerkki on myös Westenergy Oy Ab, jossa nollattiin tapaturmat pureutumalla turvallisuushavaintojen epäkohtiin ja läheltä piti -tilanteisiin. Henkilöstöä koulutettiin ja toimintatapoihin kiinnitettiin huomiota. Yritys palkittiin Nolla tapaturmaa -foorumin korkeimman tasoluokituksen tunnustuksella.

Toimialoista esimerkiksi sopii teknologiateollisuus, jossa tuottavuutta ja hyvinvointia on kehitetty pitkään työmarkkinaosapuolten yhteistyössä. Jatkoa on luvassa Työkaari kantaa – tuottavaa hyvinvointia -hankkeessa. Yritysverkostossa kehitetään ja jaetaan hyviä toimintatapoja, jotka löytyvät usein kokeilujen kautta. Samalla vuoropuhelu, luottamus ja yhdessä tekeminen vahvistuvat. Sama toimiala on käynnistänyt myös Tuottavuutta yhdessä -hankkeen, jossa tulosta haetaan työtä sujuvoittamalla.

Kun haluamme kehittää työturvallisuutta ja -hyvinvointia, emme tarvitse matematiikan laudaturia tulosten laskemiseen. Tartutaan toimeen suunnitelmallisesti, yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja henkilöstö osallistaen. Tehdään päätös, asetetaan tavoite, sovitaan mittarit, suunnitellaan toimenpiteet, jaetaan vastuut ja tehtävät, seurataan etenemistä ja arvioidaan tuloksia.  Ne voivat olla euroja ja muuten mitattavia hyötyjä hyvinvoinnille.  

Mikä on sinun työpaikkasi hyvinvoinnin resepti ja seuraava tavoite?

Kirjoittaja Pirkko Mäkinen on Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija, vastuualueinaan työelämän kehittäminen, Työhyvinvointikortti ja työterveyshuolto.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


eu_kampanja_2018

Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät työpaikalla

Terveellinen työ -kampanja 2018-2019

Lue lisää kampanjan verkkosivuilta
eu_kampanja_2018

Terveellinen työ kampanja 2018-2019

Telma 3_18

Telma-lehti 3/2018: Kemialliset riskit

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje